Luku 2: Lauserakenteen perusteet

Sanasto:

Sanaston opiskeluun suosittelen Memrise-appia. Olen luonut sinne kurssin tämän blogin sanastolle. Klikkaa tästä päästäksesi Memriseen.

저 = minä (kohtelias)
나 = minä (kasuaali)
집 = koti
책 = kirja
사람 = henkilö, ihminen
차 = auto
차 = tee
탁자 = pöytä
의자 = tuoli

아버지 = isä

어머니 = äiti

개 = koira

고양이 =kissa

선생님 = opettaja

학생 = oppilas, opiskelija

사과 = omena
이 = tämä
그 = se
저 = tuo
것 = asia

Lauserakenne

Korean lauseen sanajärjestys poikkeaa huomattavasti suomen kielen sanajärjestyksestä. Lauseiden tulee aina päättyä joko verbiin, adjektiiviin tai sanaan 이다. 이다 ei ole verbi eikä adjektiivi, mutta käyttäytyy lauseessa sellaisten tavoin. Palaamme tähän seuraavassa luvussa.

Mahdolliset lauserakenteet ovat siis:

Subjekti - Objekti - Verbi (esimerkiksi: minä hampurilaista syön)

Tai

Subjekti - Adjektiivi (esimerkiksi: minä kaunis)

Edellisessä luvussa sivuttiinkin jo korean kielen eri kohteliaisuustasoja. Siis puhuminen itseään vanhemmalle henkilölle vaatii kohteliaampaa puhetta kuin vaikkapa kaverille puhuminen. Tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota kahteen sääntöön:

1. On kaksi tapaa sanoa “minä” koreaksi:
1. 나, jota käytetään kasuaaleissa tilanteissa
2. 저, jota käytetään kohteliaisuutta vaativissa tilanteissa
2. Sanoja voidaan taivuttaa monin tavoin. Opimme kohteliaisuusmuotoihin taivuttamisen vasta hiukan myöhemmässä luvussa. 

Partikkelit ~는/은 ja ~를/을

Moneen korean lauseen sanaan liitetään partikkeli ilmaisemaan sanan roolia lauseessa - nyt opimme partikkelit ~는/은 ja ~를/을, jotka ilmaisevat lauseessa subjektia ja objektia. 

Puhutaan ensin subjektin partikkelista ~는/은. ~는/은 liitetään lauseen subjektiin ilmaisemaan, että se on nimenomaan tekijä. 

Subjekti on lauseen "tekijä", eli se, kuka tai mikä lauseessa on, tekee, toimii jne. Esimerkiksi lauseen "Kissa juo maitoa" subjekti on kissa. 

Lisää ~는 kun sana loppuu vokaaliin, esimerkiksi:

    나 → 나는 [na-neun]
    저 → 저는 [jeo-neun]

Lisää ~은 kun sana loppuu konsonanttiin, esimerkiksi:

    집 → 집은 [jip-eun]
    책 → 책은 [chaek-eun]

~를/을 lisätään puolestaan sanaan, mikäli se toimii objektina kyseisessä lauseessa. Huomaa, että lauseissa, jotka päättyvät adjektiiviin, ei ole objektia.

Objekti ilmaisee lauseessa sen mitä kohti lauseen tekeminen kohdistuu. Esimerkiksi lauseessa "Kissa juo maitoa" objekti on maito.

Lisää ~를 kun sana loppuu vokaaliin, esimerkiksi:

    나 → 나를 [na-reul]
    저 → 저를 [jeo-reul]

Lisää ~을 kun sana loppuu konsonanttiin, esimerkiksi:

    집 → 집을 [ji-eul]
    책 → 책을 [chaek-eul]

Näiden partikkelien ansiosta pystymme tunnistamaan lauseen subjektin ja objektin, vaikka lauseen sanajärjestystä muutettaisiinkin.

이 (tämä), 그 (se) ja 저 (tuo)

Kuten suomen kielessäkin, voit lisätä jonkin sanoista 이, 그 tai 저 substantiivin eteen kuvailemaan kyseistä substantiivia:

    이 사람 [i sa-ram]  = tämä henkilö
    이 남자 [i nam-ja]  = tämä mies
    그 여자 [keu yeo-ja]  = se nainen
    그 차 [keu cha]     = se auto
    저 탁자 [jeo thak-ja]  = tuo pöytä
    저 의자 [jeo ui-ja]  = tuo tuoli

Yksi korean kielen yleisimmistä sanoista on 것, joka tarkoittaa “asiaa”. 이, 그 ja 저 voivat yhdistyä sanaan 것 muodostaen yhtenäisen sanan:

    이것 [i-geot] = tämä asia
    그것 [keu-geot] = se asia
    저것 [jeo-geot] = tuo asia

Näitä käännöksiä kuitenkaan harvoin käytetään lauseiden suomennoksissa, ne ovat hiukan naurettavia. Usein sana “asia” pudotetaankin kokonaan käännöksestä pois. 

    이것 = tämä 
    그것 = se 
    저것 = tuo 

Mitä hyötyä sanan 것 yhdistämisestä 이, 그 tai 저:hon sitten on? 

Yksinään 이/그/저 tarvitsevat jonkin substantiivin voidakseen tulla lisätyksi lauseeseen:

Tämä auto on volvo.
Pidän siitä miehestä.

Jos kuitenkin halutaan käyttää sanoja tämä, tuo tai se omina substantiiveinään, meidän tulee käyttää sanoja 이것, 그것 ja 저것:

Tämä on auto.
Söin tuota.

Hienoa! Alamme päästä jo opiskelun makuun. Jatka tästä seuraavaan lukuun.